Ajettiin Tanskan pohjoisimpaan osaan (jos Grölantia ja muita saaria ei lasketa) Skageniin, siellä kaksi merta kohtaavat ja sopivalla kelillä sen rajan näkee selvästi ja meille tämä onni suotiin. Kuvista ei edes välity se raja niin hyvin mitä livenä. Niemen kohdalla toisensa kohtaa Kattegat ja Skagerrak, eli selkeämmin Atlantti kohtaa Itämeren.
Alueella ei saa uida koska merenkäynti on rajalla aina hyvin voimakasta. Alueella on molemmin puolin pitkät ihanat hiekkarannat ja aallot oli itämeren puolella rauhallisia ja lempeitä kun taas toisella reunalla isot aallot löi rantaan kohisten ja tuuli oli niin kova, että hiukset meinasi lähteä päästä 😀
Skagenin jälkeen mentiin Råbjerg Mileen mikä on valtava hiekkadyyni. Se muodostui alueelle 1500 luvulla ja on siitä asti vaihtanut paikkaa koko ajan liikkuen. Se liikkuu n.16 metriä vuodessa joten samaa maisemaa harva näkee. Dyynit olivat isoja ja korkeita ja hetken luuli jo olevansa jossain aavikolla varsinkin kun aurinko paistoi kuumasti. Se oli niin hieno ja parasta oli hyppiä dyynin reunalta alas hiekkaan ja laskea ”pyllymäkeä” alas 😊
Sen jälkeen mentiinkin katsomaan Den Tilsandede Kirke eli kirkkoa mikä oli hautautunut hiekkaan. Kirkko on peräisin 1300 luvulta ja vuosien saatossa myrskyt ovat lennättäneet alueelle hiekkaa ja haudanneet kirkon niin, että sen korkea torni on enää nähtävissä. Kirkko suljetiin 1795 kuninkaan määräyksestä.
Kotimatkalla ajettiin Klitmollerin rannan kautta käytiin katsomassa surffareita. Siellä oli niin kova ja kylmä tuuli, että ei kauaan siellä viihdytty.
