Tänään oli äitin synttärit ja annetttiin sille lahjaksi sieltä kivikaupasta ostettu kaulakoru ja sisko neulahuovutti äitille pupun. Leivottiin suklaakakkua ja sen kanssa vaniljakastiketta, vaikka ei me sitä kastiketta kyllä leivottu vaan avattiin purkki. Veikka antoi itse tekemän kortin äidille. Tanskassa on perinteenä koristella syntymäpäivinä Tanskan lipuilla. On pieniä lippuja tikuissa mitä voi tökkiä ruokiin, pilleissä lippuja, kynttilöissä on lipun kuvia ja jopa synttärikakkuun tulevat kynttilät on punavalkoisia 😊
Tarina:
Punainen nakki
Olipa kerran pikkutyttö nimeltään xxxx ja tämä pikkutyttö meni laivalle perheensä kanssa, laivalla matkustettiin Tanskaan. Tämä pikkutyttö oli joku ekaluokkalainen tai jotain… Noh, laivalla oli hodareita joissa oli punainen ihana nakki ja siitä päivästä lähtien tämä tyttö oli miettinyt sitä punaista nakkia ja aina hodareita syödessä haaveillut, että saisi joku päivä syödä vielä sitä herkullista punaista nakkia. Ja nyt muutama xx vuosi myöhemmin tämä ei enää niin pieni tyttö sai synttäri lounaaksi hodarin punaisella nakilla ja oli iloinen. Veikka söi myös hodarin punaisella nakilla ja sovittiin, että sitten joskus aikuisena tulee taas tanskaan syömään punaisia nakkeja.
Sen pituinen se!
Käytiin myös katsomassa Odder nimisessä paikassa karhulinnaa mikä oli rakennettu 1878 ja sen oli rakentanut paikallinen maanomistaja, Rathoulsdalin kreivi, Emil Von Holstein-Rathlou. Siellä oli ollut kaksi karhua, jotka asuivat siellä n.10 vuotta ja sen jälkeen ne lahjoitettiin Kööpenhaminan eläintarhaan. Samassa paikassa oli ollut myös peuroja ja kenguruita mutta karhujen aitaus on ainoastaan säilynyt. Oli ihan hauska ja kiva paikka seikkailla.
Sen jälkeen mentiin peurapuistoon. Se oli iso aidattu puisto, jossa oli isoja vanhoja puita. Yksi puu oli ihan valtavan paksu ja koitettiin mitata sitä pitämällä käsistä kiinni. Siitä paikasta tuli mieleen joku satumetsä, siellä oli paljon peuroja, joita sai paijata ja rapsutella, olivat tosi kesyjä ja kilttejä. Info-taulun mukaan siellä oli neljää eri peuralajia mutta omaan silmään ne kaikki näytti samalta.
Siellä oli ihmisiä piknikillä ja muuten vain istumassa päivää ja peurat käyskentelivät ympärillä rauhassa. Oli niin ihana paikka ja mennään joku päivä myös itse piknikille tuonne. Täytyy silloin koittaa bongailla eri lajeja ja mitata se yksi iso puu.
Siitä koukattiin rannan kautta muka nopeasti autolle mutta päädyttiin keräilemään simpukoita ja kiviä 😀
Syömään piti mennä yhteen kiinalaiseen mutta se oli ilmeisesti niin suosittu, että jono oli ulos asti joten päädyttiin käymään Tanskalaisessa hamppariketjussa Sunset boulevard. Eipä siitä kai sen enempää ole kerrottavaa jatkossa käydään jossain muualla.
